Mitkä ovat yleisimmät viat automaattisen läppäventtiilin asennuksessa?

Asennuksen aikana automaattiset läppäventtiilit , tiivistepinnan ongelma on yksi yleisimmistä vioista, joka vaikuttaa suoraan venttiilin suorituskykyyn ja luotettavuuteen. Tiivistyspinnan vauriot tai epäpuhtaudet ovat vuotojen pääasiallinen syy. Jos venttiilin sisäkammiota ei puhdisteta perusteellisesti ennen venttiilin asennusta, tiivisterenkaassa ja perhoslevyssä olevat epäpuhtaudet häiritsevät tiivistepinnan tasaisuutta venttiilin ollessa suljettuna aiheuttaen vuotoja. Lisäksi tiivistemateriaalin vanheneminen tai vaurioituminen on myös tekijä, jota ei voida jättää huomiotta. Yleisesti käytetyt tiivistemateriaalit, kuten kumi ja polytetrafluorieteeni, voivat vähitellen menettää kimmoisuuttaan, halkeilla tai murtua pitkäaikaisen käytön tai kemiallisten välineiden aiheuttaman eroosion jälkeen, mikä heikentää merkittävästi tiivistyskykyä. Virheellinen käyttö voi myös aiheuttaa epätasaisen voiman tiivistepintaan. Esimerkiksi liiallisen ulkoisen voiman käyttäminen tai venttiilin sulkeminen liiallisella voimalla voi aiheuttaa tiivistepinnan muodonmuutoksia ja vaikuttaa sen tiivistysvaikutukseen.

Venttiilin avaamis- ja sulkemisvaikeudet on toinen yleinen ongelma, joka johtuu yleensä venttiilin varren ja läppälevyn välisen liitoksen löysyydestä tai vaurioitumisesta, mikä aiheuttaa sen, että venttiilin varsi ei pysty tehokkaasti ajamaan läppälevyä pyörimään, mikä vaikuttaa venttiilin normaaliin avautumiseen ja sulkeutumiseen. Venttiilin varren taipuminen tai muodonmuutos johtuu usein törmäyksestä kuljetuksen aikana tai epätasaisesta voimasta asennuksen aikana. Lisäksi jos väliaineen paine on liian korkea ja ylittää venttiilin kantokyvyn, se voi aiheuttaa liiallista painetta sisäisiin tiivisteisiin ja rakenneosiin, mikä voi aiheuttaa muodonmuutoksia tai vaurioita ja vaikuttaa venttiilin toimintaan. Vieraiden aineiden läsnäolo venttiilin sisällä on myös yleinen tekijä, joka vaikeuttaa avaamista ja sulkemista. Väliaineessa olevia epäpuhtauksia, hiukkasia tai syövyttäviä aineita voi päästä venttiiliin asennuksen aikana ja estää perhoslevyn normaalin liikkeen.

Liiallinen käyttömomentti on myös tärkeä asia, johon on kiinnitettävä huomiota asennuksen ja käytön aikana. Liiallinen kitka venttiilin varren ja tiivisteen välillä voi johtua tiivisteholkin liian kireydestä tai tiivisteen vanhenemisesta tai vaurioitumisesta. Tiivisteen ikääntyminen ei ainoastaan ​​vähennä sen tiivistyskykyä, vaan myös vaikuttaa voitelukykyyn ja lisää kitkaa venttiilin varren ja tiivisteen välillä. Liiallinen kitka läppälevyn ja venttiilin rungon välillä voi johtua sellaisista tekijöistä kuin perhoslevyn ja venttiilirungon välisestä epäasianmukaisesta sovitusvälistä tai perhoslevyn pinnan liiallisesta karheudesta. Venttiilin väärä asennus johtaa epätasaiseen voimaan ja lisää käyttömomenttia. Jos esimerkiksi venttiilin runko asennetaan epäkeskisesti putkilinjan kanssa, venttiilin karaan kohdistuu lisävastusta pyörimisen aikana, mikä lisää toiminnan vaikeutta.

Lisäksi venttiilin tärinä- ja meluongelmat vaikuttavat myös automaattisen läppäventtiilin normaaliin toimintaan. Liian nopea väliainevirtaus voi aiheuttaa iskua ja turbulenssia, mikä puolestaan ​​kohdistaa suuren iskuvoiman perhoslevyyn aiheuttaen venttiilin tärinää ja melua. Jos venttiiliä ei ole asennettu tiukasti ja sen ja putkilinjan tai muun laitteen välillä on rako, väliaineen virratessa tapahtuu resonanssia, mikä pahentaa edelleen tärinän ja melun syntymistä. Epätasaiset raot läppälevyn ja venttiilirungon välillä aiheuttavat myös epätasaisia ​​voimia läppälevyyn pyörimisen aikana, mikä aiheuttaa tärinää ja melua. Lisäksi virheellinen käyttö, kuten venttiilin avaaminen tai sulkeminen liian nopeasti, aiheuttaa äkillisiä muutoksia väliaineen virtaukseen, mikä aiheuttaa iskuja ja melua.